Laissa tulisi puuttua nykyistä suoremmin eläimen terveyttä tai muuta hyvinvointia haittaavaan jalostukseen. Esimerkiksi broilerien nopeaan kasvuun sekä rotukoirien ja -kissojen tiettyihin ominaisuuksiin, kuten lyhytkuonoisuuteen, liittyviin ongelmiin tulisi puuttua.
Tällä hetkellä eläinsuojelulaissa on kielletty ”sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taikka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille”.
Nykyinen säännöskohta ei estä minkään tietyn eläinjalostuksen tuloksena syntyneen jälkeläisen tai tietyn rodun pitoa, mutta sen pitäisi estää sellaisen eläimen käyttö jalostuksessa. Eläinsuojeluviranomaisilla olisi vahva oikeudellinen mahdollisuus tulkita ja soveltaa tätä pykälää eläinten hyväksi, mutta tätä ei ole tapahtunut.
Jalostuspykälää on tarkennettava tietyin osin, mutta ennen kaikkea eläinsuojelulain valvontaa koskevaan lukuun pitää saada lisäys viranomaisten toimenpidevelvoitteesta ja passiivisuuden kiellosta. Näin jalostuspykälää voitaisiin tulkita ja soveltaa tehokkaammin ja siihen puuttumista voitaisiin vaatia eläinsuojeluviranomaisilta nykyistä paremmin.
Maa- ja metsätalousministeriössä tämä tarkoittaisi muun muassa, että tarvittaessa asiasta säädetään tarkemmin lakia alemmalla tasolla ja että alueellisia ja paikallisia viranomaisia ohjeistetaan, jotta he soveltavat voimassa olevaa lainsäädäntöä tehokkaammin yksittäisissä tapauksissa.
Lakiin tulisi myös kirjata, että jos eläin ei rakenteellisen vian tai sairauden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisella tavalla tai lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille, tulisi sen jalostuskäyttö kieltää.
Jalostuksen tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva eläin. Pelkkä ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus ei saa olla etusijalla jalostustavoitteissa. Jalostuksessa on kiinnitettävä huomiota myös eläimen luonteeseen: aggressiiviset tai pelokkaat eläimet on suljettava pois jalostuksesta, lajista riippumatta. Tämä olisi myös kirjattava lakiin.