Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi. Kyseiset toimenpiteet edistävät eläimen omistajan ja taustan jäljitettävyyttä ja ovat näin keskeisiä keinoja vähentää laitonta ja valvomatonta eläinkauppaa, eläinten massakasvatusta, kuten pentutehtailua, sekä lemmikkien hylkäämistä ja siitä seuraavia ongelmia. Omistajan jäljitettävyys pienentäisi myös esimerkiksi yhteiskunnalle koituvia löytöeläinkustannuksia.
Tunnistusmerkintä tulee tehdä mikrosirulla. Kaikki tunnistusmerkityt eläimet tulee liittää valtakunnalliseen rekisteritietokantaan, joka on yhteensopiva kaikissa EU-maissa. Löytöeläintaloissa ja eläinsuojeluviranomaisilla tulee olla mikrosirun lukija.
Suomessa löytöeläintaloihin päätyy vuosittain tuhansia eläimiä, joista jopa 90 prosenttia eli noin 10 000 on kissoja. Löytökissojen asema on heikko, sillä niiden omistaja jää useimmiten löytymättä. Koirat sen sijaan haetaan omistajan toimesta yleensä nopeasti takaisin kotiin. Toisin kuin koirilta, kissoilta ei yleensä löydy mikrosirua.
Monilla paikkakunnilla ulkona elävät, villiintyneet kissapopulaatiot ovat niin eläinsuojelullinen, hygieeninen kuin myös luonnonvaraisia eläimiä koskeva ongelma. Villiintyneitä kissapopulaatioita syntyy, kun kissoja hylätään. Tunnistusmerkintä ehkäisisi uusien populaatioiden syntymistä lisäämällä eläimen omistajan jäljitettävyyttä ja nostamalla kissojen arvostusta, kun kissan hankintakustannukset eivät enää olisi olemattomat. Hankintakustannusten kasvu ehkäisisi myös kissojen kohdalla eläinten hylkäämistä.
Pentutehtailu tarkoittaa koiran- ja kissanpentujen massatuottamista halvalla ja eläinten hyvinvoinnista piittaamatta. Emot ja pennut kärsivät huonoissa oloissa ja lisäksi huomattava osa pennuista on sairaita. Esimerkiksi parvovirus on yleistynyt Suomessa pentutehtailun myötä. Moni pentu kuolee pian kaupanteon jälkeen. Pentutehtailu on tuottava bisnes, jossa on kansainvälisesti mukana myös järjestäytynyttä rikollisuutta.
Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia jäljittää pennun myyjä ja siten vaikuttaa pentutehtailuun.
Tunnistusmerkintä tuottaisi myös taloudellisia säästöjä kuntatasolla, kun löytöeläimen omistaja saataisiin selville ja löytöeläimestä aiheutuneet kustannukset voitaisiin periä omistajalta. Laki vaatii kuntia säilyttämään löytöeläimiä 15 vuorokauden ajan. Mikäli omistajaa ei löydy, kunta vastaa eläimen hoidon kustannuksista. Loukkaantuneen eläimen hoidon kustannukset voivat nousta korkeiksi.