Vihreät


Vihreat

Tutustu Vihreisiin: www.vihreat.fi

Tältä sivulta löydät Vihreiden vastaukset Animalian ja SEY:n syksyllä 2013 tekemään eläinpoliittiseen kyselyyn. Alta löydät myös puolueen kansanedustajien eläinsuojeluun ja eläimiin liittyvät valtiopäivätoimet.

Animalian ja SEY:n eläinpoliittinen kysely

1. Miten puolueenne toimii eläinsuojelun edistämiseksi? Mitä poliittisia toimenpiteitä eläinsuojelun edistämiseksi puolueenne on kuluvalla hallituskaudella tehnyt?

Eläinsuojelu on vihreille yksi politiikan keskeisimmistä alueista ja olemme toimineet monella rintamalla aktiivisesti eläinsuojelun parantamiseksi Suomessa. Viime hallituskaudella saimme ajettua läpi törkeän eläinsuojelurikoksen rikoslakiin.

Nykyisen hallituksen ohjelmaneuvotteluissa toimimme aktiivisesti sen puolesta, että hallitusohjelmaan tuli laajat kirjaukset luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmasta sekä eettisen eläintuotannon kehittämisestä. Näitä kirjauksia on toteutettu hallituksessa:

– Vuonna 2012 annettiin uusi asetus sikojen suojelusta, mikä parantaa tuotantosikojen elinolosuhteita.
– Eläinsuojeluasiamies aloitti työnsä 12.8.2013.
– Lisäksi tarkoituksena on tehdä tällä vaalikaudella eläintensuojelulain kokonaisuudistus, selvittää luopumistukijärjestelmää turkistarhaajille, edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä, vahvistaa eläinvalvontaa ja sen rahoitusta sekä puuttua tehokkaasti salametsästykseen.

Vihreiden tavoitteena on, että hallitusohjelman kirjauksia viedään aktiivisesti eteenpäin ja erityisesti, että uudesta eläinsuojelulaista tulee nykyistä tiukempi.

Hallitusohjelman toteuttamisen lisäksi vihreät ovat toimineet eduskunnassa mm. seuraavasti:
– Kansanedustaja Satu Haapanen teki 22.05.2012 kirjallisen kysymyksen eläinvalvonnan resursseista.
– Koko eduskuntaryhmä äänesti turkistarhauksen kieltoa esittäneen kansalaisaloitteen puolesta.

Vihreät kunnanvaltuutetut eri puolilla Suomea ovat tehneet valtuustoaloitteita kasvisruoan lisäämiseksi kuntien ruokaloissa. Muun muassa Helsingissä on siirrytty kouluissa yhteen viikoittaiseen kasvisruokapäivään vihreiden aloitteesta.

2. Mitä puolueenne pitää suurimpina epäkohtina eläinsuojelussa Suomessa?

Pahin ongelma on tuotantoeläinten elinolot, erityisesti turkistarhaus. Elinoloja on parannettava ja eläinten käyttöä on vähennettävä mm. kasvisruokaa lisäämällä.

3. Onko puolueenne mielestä Suomen eläinsuojelulaki riittävällä tasolla?
Miksi on tai jos ei ole, miten sitä tulisi muuttaa?

Ei ole. Eläinsuojelulainsäädäntöä on tiukennettava niin, että se vastaa nykyisiin eläinsuojelun haasteisiin ja tietämykseemme eläinten kyvyistä ja tarpeista. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että eläinsuojeluasetukset ja muut säädökset (kuten metsästyslaki) täyttävät eläinsuojelulain vaatimukset, eivätkä ole sen kanssa ristiriidassa.

On varmistettava, että eläimillä on lainsäädännössä muusta omaisuudesta poikkeava erikoisasema, joka suojaa niitä tuntemiskykyisinä yksilöinä. Eläinsuojelurikoksia on pyrittävä ennalta ehkäisemään. Eläinten huostaanottoa on myös helpotettava tilanteissa, joissa eläinsuojelumääräyksiä on rikottu, vaikka eläinten hyvinvointi ei olisikaan vielä radikaalisti huonontunut.

4. Onko puolueenne mielestä eläinsuojeluvalvonta hoidettu Suomessa riittävän hyvin? Jos ei, miten tilannetta pitäisi mielestänne parantaa?

Eläinsuojeluvalvonnassa on kehitettävää. Tarvitaan uusia toimintatapoja niin asiasta vastaavassa ministeriössä, lääneissä kuin kunnissakin. Eläinsuojelun kehittäminen ja valvonta on järjestettävä siten, että eläinsuojelusta vastaavilla viranomaisilla ei ole kaksoisroolia eläinten suojelun ja hyötykäytön edistämisessä. Juuri aloittaneen eläinsuojeluasiamiehen tulee osaltaan valvoa, että valvonta toimii.

Eläinsuojeluvalvontaa voidaan parantaa esimerkiksi palkkaamalla useamman kunnan kesken päätoimisia eläinsuojelueläinlääkäreitä. Tämän uudistuksen avulla voidaan poistaa kunnaneläinlääkäreiden kokema ristiriita asiakkaiden palvelemisen ja valvonnan väliltä. Säännöllinen eläinsuojeluvalvonta ja rutiininomaiset eläinsuojelutarkastukset on ulotettava koskemaan kaikkea eläinten kaupallista ja/tai laajamittaista kasvatusta ja käyttöä kattaen lemmikkieläimet, harraste-eläimet, kaikki tuotantoeläimet sekä eläinkuljetukset.

Eläinsuojeluviranomaisen tulee seurata eläimen kohtelussa ilmenneet laiminlyönnin seurauksena annettujen käskyjen tai määräysten noudattamista tiheillä uusintatarkastuksilla. Näin vältetään ajautuminen tilanteisiin, joissa joudutaan karjan tai muiden eläinten massalopetuksiin tai kohdataan suuret määrät hoidon puutteeseen kuolleita eläimiä. Eläinsuojeluvalvonnasta vastaavien henkilöiden oma eläintenpito tulee tarkastaa säännöllisesti.

5. Onko puolueessanne erityistä ryhmää tai toimielintä, jolle eläinsuojeluasiat kuuluvat?

Tällä hetkellä puolueessa ei toimi erillistä eläinsuojeluryhmää. Vuonna 2008 puoluevaltuuskunta hyväksyi puolueen eläinpoliittisen linjapaperin. Sen jälkeen eläinpolitiikasta on linjattu poliittisessa ohjelmassa 2010, ympäristöohjelmassa 2011 ja periaateohjelmassa 2012.

6. Suomalainen kotieläintuotanto ei ole ongelmatonta, ja kotieläintuotanto on myös yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä.
a) Mitä puolueenne pitää suomalaisen kotieläintuotannon keskeisimpinä ongelmina, ja miten puolueenne on ongelmia pyrkinyt ratkaisemaan?

Suuri osa suomalaisesta kotieläintuotannosta on kestämätöntä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Vihreiden mielestä tuotantoeläinten hyvinvointivaatimuksia on kiristettävä tuntuvasti. On lisättävä tilaa, kiinteä alusta ja mahdollisuus ulkoiluun. Eläinten kytkeminen tai pitäminen karsinassa paikallaan ympärivuorokautisesti on kiellettävä. Eläimillä on oltava mahdollisuus lajilleen ja iälleen tyypillisiin sosiaalisiin kontakteihin ja vuorokausirytmiin. Kipua aiheuttavat toimenpiteet on sallittava vain eläinlääkärille kivunlievitystä käyttäen.

Vihreiden mielestä maaseudun investointitukia tulisi suunnata eläinten elinoloja parantaviin investointeihin.

b) Pitäisikö eläinten hyvinvointia ja ilmastonsuojelua edistää ruokapoliittisella linjauksella, joka edistäisi nykyistä kasvis- ja luomupainotteisempaa ruokailua?

Kyllä. Kuntien käyttöönottamat kasvisruokapäivät ovat hyvä alku. Kouluissa ja työpaikoilla tulisi aina tarjota laadukasta kasvisruokaa ja eri keinoin opettaa ihmisiä kasvisruoan syöntiin. Lihansyöntiä edistävät valtion tukemat kampanjat tulee lopettaa.

7. Mikä on puolueenne kanta turkistarhaukseen, turkistarhauksen tulevaisuuteen Suomessa sekä tarhauksen tukemiseen yhteiskunnan varoin, esimerkiksi investointitukien ja lomitusjärjestelmän kautta? Entä millä tavoin puolueenne mielestä turkistarhaukseen liittyviä eettisiä ja hyvinvointiin liittyviä epäkohtia tulee ratkaista?

Vihreät kannattavat yksimielisesti turkistarhauksen kieltämistä Suomessa siirtymäajan jälkeen. Ennen koko maailman kattavaa kieltoa ulkomailla tuotetut turkikset on asetettava tuontikieltoon. Samalla tarhaajien siirtymistä muihin elinkeinoihin on tuettava.

Vihreät kannattivat eduskunnassa käsiteltyä kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriössä on toiminnassa kaksi työryhmää, jotka pohtivat turkistarhauksen kysymyksiä. Vihreiden mielestä työryhmien työtä tulee nopeuttaa ja työryhmien tulee esittää parannuksia eläinten hyvinvointiin ja tarhojen valvontaan. Myös tarhaajien vapaaehtoista siirtymistä muihin ammatteihin tulee tukea.

8. Panostaako valtio puolueenne mielestä riittävästi koe-eläinten määrän vähentämiseen ja eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen?

Ei. Suomen on ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin koe-eläinten määrän ripeäksi vähentämiseksi ja korvaavien menetelmien käytön lisäämiseksi. Tätä edellyttää myös eurooppalainen ja kansallinen koe-eläinlainsäädäntö. On laadittava kansallinen ohjelma koe-eläinten käytölle vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseksi. Ohjelman tärkein osa on alan tutkimustoimintaa kehittävä valtakunnallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus, joka koordinoi eläinkokeettomien menetelmien tutkimusta, opetusta, käyttöönottamista ja niistä tiedottamista.

Julkisen rahoituksen painopiste on muutettava nykyisestä koe-eläintoimintaa voimakkaasti tukevasta käytännöstä kohti vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös yrityksille jaettavissa tuissa on huomioitava eläinkokeettomuuden edistäminen. Suomen on toimittava EU-politiikassaan sekä OECD:ssä vaihtoehtomenetelmien validoinnin ja hyväksynnän nopeuttamiseksi. Suomen on myös kiellettävä kädellisten käyttö eläinkokeissa ja työskenneltävä aktiivisesti vastaavan kiellon hyväksymiseksi EU-alueella.

Osana opiskeluja suoritettaviin eläinkokeisiin osallistuminen ei saa olla pakollista muille kuin niille, jotka tarvitsevat kelpoisuuden suorittaa eläinkokeita. Opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa eläinten anatomian ja fysiologian opinnot niin, että siihen ei sisälly opetusta varten tapettujen eläinten avaamista. Oppilaitokset on velvoitettava ottamaan eläinkokeettomat menetelmät käyttöön kaikissa niissä opetustilanteissa, joissa se on mahdollista.

Selkeiden pakkausmerkintöjen avulla on helpotettava kuluttajan mahdollisuuksia valita tuotteita, joita ei ole testattu eläinkokein, ja jotka eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia. Myös julkisissa hankinnoissa on pyrittävä hankkimaan ilman eläinkokeita valmistettuja tuotteita.