Keskusta


keskusta

Tutustu Keskustaan: www.keskusta.fi

Tältä sivulta löydät Keskustan vastaukset Animalian ja SEY:n syksyllä 2013 tekemään eläinpoliittiseen kyselyyn.

Animalian ja SEY:n eläinpoliittinen kysely

1. Miten puolueenne toimii eläinsuojelun edistämiseksi? Mitä poliittisia toimenpiteitä eläinsuojelun edistämiseksi puolueenne on kuluvalla hallituskaudella tehnyt?

1. Olemme vaatineet elintarvikkeiden pakollisia alkuperämerkintöjä ja tietoa tuotantotavoista, jolloin kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään siihen, millä tavoin elintarvikkeita tuotetaan. Olemme halunneet edistää myös ruuan tuottajien oikeutta tietoon hänen käyttämiensä rehujen yms. alkuperästä.  Mikäli tuottaja ei tiedä käyttämänsä tuotteen alkuperää, hän voi tietämättään ostaa esimerkiksi torjunta-aine parakvatilla tuotettua soijaa.  Parakvatti on voi kertyä maahan, josta se kulkeutuessaan voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesistöihin. Aine on myrkyllistä vesieliöille jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Parakvatti voi jo pieninäkin annoksina aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja jopa kuoleman sekä ihmisille että eläimille. Aine on Suomessa poistettu käytöstä, mutta muualla sitä käytetään hyvin yleisesti.

2. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila oli maa- ja metsätalousministerinä edelläkävijä luodessaan suomalaista tiloille asti menevää ruuan jäljitettävyyttä. Näin kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa suoraan tuotantoeläinten hyvinvointiin.

3. Yksittäiset Keskustan kansanedustajat ovat ottaneet kantaa esimerkiksi Belgian sininen -nautarodun tuonnin ja jalostamisen estämiseksi Suomessa, pentutehtailun lopettamiseksi sekä jalostuksen eettisten pelisääntöjen luomiseksi.

2. Mitä puolueenne pitää suurimpina epäkohtina eläinsuojelussa Suomessa?

Yleisesti ottaen kaikki eläinten huono ja epäasiallinen kohtelu on väärin ja siihen on puututtava määrätietoisesti. Muun muassa laiton lemmikkieläintuonti on karannut käsistä. Pentutehtailu ja epäasialliset olot esimerkiksi joissakin kenneleissä ovat saaneet liian vähän huomiota. Myös kotieläintuottajien taloudellisen tilanteen kurjistuminen voi vaikuttaa epäedullisesti eläinten hyvinvointiin.

3. Onko puolueenne mielestä Suomen eläinsuojelulaki riittävällä tasolla? Miksi on tai jos ei ole, miten sitä tulisi muuttaa?

Pääsääntöisesti on. Jotkut määräykset saattavat olla jopa ylimitoitettuja, mikäli ne aiheuttavat paljon kustannuksia, mutta eivät oleellisesti paranna eläinten oloja. Esimerkiksi hevostallien korkeusmääräykset voivat lopettaa monen tallin toiminnan.

Toisaalta voitaisiin pohtia, pitäisikö lajityypillisen käyttäytymisen oikeutuksen vuoksi edistää säännöksiä myös lemmikkieläinten ulkoilutuksesta. Esimerkiksi isojen paimenkoirien pitäminen päivät pitkät ahtaissa sisätiloissa säälittää.

4. Onko puolueenne mielestä eläinsuojeluvalvonta hoidettu Suomessa riittävän hyvin? Jos ei, miten tilannetta pitäisi mielestänne parantaa?

Pääsääntöisesti valvonta toimii. Ennaltaehkäisevään työhön pitäisi yhä panostaa. Säännölliset asiantuntijakäynnit eläinten pitopaikoissa ja eläinten omistajille suunnattu neuvonta ja valistus ovatkin lisääntyneet.  Terveydenhuoltokäynnit ovat osana hyvinvointitukiehtoja.

Valvontaeläinlääkärien turvattomuuteen tulee puuttua. Olisi hyvä, jos vapaaehtoiset voisivat olla tukena tarkastuksissa. Eläintenhoitajille, jotka ovat uupumuksen, taloudellisten syiden tai alkoholismin vuoksi kohdelleet eläimiä kaltoin pitää saada välittömästi kriisiapua.

5. Onko puolueessanne erityistä ryhmää tai toimielintä, jolle eläinsuojeluasiat kuuluvat?

Kansanedustaja Anne Kalmari on eduskunnan eläinsuojeluverkoston jäsen.

Keskustalla ei ole erillistä eläinsuojeluasioita käsittelevää työryhmää. Olemme siirtymässä politiikan ja ohjelmien valmistelussa fyysisistä työryhmäkokoontumisista yhä enemmän netin kautta tapahtuvaan jäsenistömme verkostomaiseen toimintaan. Tämä toimintamuoto mahdollistaa aiempaa paremmin yksittäisten asiakokonaisuuksien, muun muassa eläinsuojelun, ottamisen keskusteluun esimerkiksi ympäristö- tai maaseutuverkostossamme.

6. Suomalainen kotieläintuotanto ei ole ongelmatonta, ja kotieläintuotanto on myös yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä.
a) Mitä puolueenne pitää suomalaisen kotieläintuotannon keskeisimpinä ongelmina, ja miten puolueenne on ongelmia pyrkinyt ratkaisemaan?

Keskeisin ongelma on se, että eläinten hyvä hoito sekä eettinen ja ympäristöstä huolehtiva tuotantotapa ei näy tuottajan saamassa hinnassa.  Jos viljelijä saa tuotteistaan työtään vastaavan kohtuullisen korvauksen, hänen on mahdollisuus parantaa entisestään eläinten oloja. Olemme vaatineet keskitetyn kaupan aseman purkamista ja markkinamekanismeihin vaikuttamista. Kansanedustaja Kalmarin johdolla olemme edistäneet ruokapiirien ja suoramyyntikeskusten alkuunpanoa.

Turhia kustannuksia aiheuttavat säännökset ja byrokratia sekä tukileikkaukset ajavat suomalaista maataloutta kohti tyypillistä eurooppalaista tuotantotapaa, joka alkaa muistuttaa teollisuusmaista agribisnestä. Keskusta haluaa, että perheviljelmäpohjainen tuotantotapa säilyisi Suomessa. Olemme vaatineet myös hallitukselta konkreettisia toimia luomu-tuotannon edistämiseksi, sillä tällä hetkellä esimerkiksi luomumaitosopimuksia ei tehdä tiloille heikon menekin vuoksi.

b) Pitäisikö eläinten hyvinvointia ja ilmastonsuojelua edistää ruokapoliittisella linjauksella, joka edistäisi nykyistä kasvis- ja luomupainotteisempaa ruokailua?

Keskusta kannattaa etenkin kotimaisten, lähellä tuotettujen viljojen ja kasvisten sekä luonnostamme saatavien marjojen, sienien yms. käytön lisäämistä. Hyvistä ja turvallisista raaka-aineista valmistettu maistuva kasvisruoka on parempi keino edistää ilmastoystävällisen ruuan kulutusta kuin esimerkiksi ns. pakollinen kasvisruokapäivä kouluissa.

Esimerkiksi kunnat voisivat elintarvikehankinnoissaan panostaa enemmän kotimaiseen, lähellä tuotettuun ruokaan. Julkisissa keittiöissä tulisi suosia sesongin mukaisia ruokia ja  korvata esimerkiksi riisiä perunalla ja ohralla. Perunan tuottamisen energiantarve on alle neljännes riisin ja kolmannes pastan energiatarpeesta.

Tulevaisuudessa maapallo tarvitsee lisää ruokaa. Neliömetrin alalta peltoa saadaan tuotettua 25 annosta perunaa, 6 annosta pastaa ja vain vajaa 4 annosta riisiä. Vesijalanjälkikin on pieni: Peruna- annos on tarvinnut vain 69 litraa vettä, pasta-annos 130 litraa ja riisi 183 litraa. Valtio on leikannut perunantutkimuksen ja tuotannon rahoja. Perunan viljelyala Suomessa on noin 23 000 hehtaaria ja siementä tuotetaan 1200 hehtaarilla.  Toivottavasti ala menestyy, että saamme jatkossakin syödä kotimaista pottua!

Julkisten ruokahankintojen minimi laatuvaatimusehto tulee olla Suomen lainsäädännön taso.  Tällä hetkellä julkisiin keittiöihin voidaan ostaa elintarvikkeita, joiden tuotantotapa olisi rikollista Suomessa. Esimerkkinä tästä porsaiden hännän typistys. Ei auta, vaikka suomalaiset elintarvikkeet olisivat kuinka hyvin tuotettuja, mikäli julkisissa keittiöissä ratkaisee vain raha.  Portaat luomuun (sertifioitu toimintatapa) on oiva tapa suosia luomua.

7. Mikä on puolueenne kanta turkistarhaukseen, turkistarhauksen tulevaisuuteen Suomessa sekä tarhauksen tukemiseen yhteiskunnan varoin, esimerkiksi investointitukien ja lomitusjärjestelmän kautta? Entä millä tavoin puolueenne mielestä turkistarhaukseen liittyviä eettisiä ja hyvinvointiin liittyviä epäkohtia tulee ratkaista?

Turkistarhaus on laillinen elinkeino, jonka suurin osa suomalaisista hyväksyy. Keskusta tukee turkistarhauksen kehittämistä Suomessa myös investointitukien ja lomituksen kautta. Samalla korostamme, että eläinten hyvinvoinnista on aina huolehdittava tinkimättömästi. Jos epäkohtia esiintyy, niihin on puututtava viipymättä ja korjattava ne.

Keskusta on valmis keskustelemaan avoimesti turkistarhauksesta ja myös siihen liittyvistä ongelmista, silloin kuin niitä havaitaan. Arvostamme sitä, että turkistarhauksen vastustajat ovat viime aikoina toimineet kansalaisaloitteen ja muiden avointen ja demokraattisten keinojen kautta. Vaikka emme puolueena kannattaneet kansalaisaloitteen tavoitteita, siitä virinnyt vilkas keskustelu  ja aloitteen  asiallinen  käsittely eduskunnassa kertoi suomalaisen yhteiskunnan kyvystä ottaa kiihkottomasti esille myös niitä asioita, joista kansalaisina olemme  jyrkästikin eri mieltä.

Eläinsuojelulain ja turkiseläinten hyvinvoinnille asetettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistaminen, turkistarhojen valvonnan tehostaminen ja oikea kohdentaminen sekä eläinten hyvinvointitutkimuksen tukeminen ovat omalta osaltaan toimenpiteitä turkiseläinten hyvinvoinnin kehittämisessä ja kohentamisessa.

8. Panostaako valtio puolueenne mielestä riittävästi koe-eläinten määrän vähentämiseen ja eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen?

Uuden direktiivin myötä vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymismenettelyä pyritään yleisesti tehostamaan ja jäsenvaltioiden edellytetään edistävän niiden käyttöön ottamista. Meidän tulee säilyttää sellaiset voimassa olevat kansalliset säännökset, joiden tarkoituksena on turvata direktiivin säännöksiä korkeampi eläinsuojelun taso.

Vaihtoehtoiset menetelmät ovat keskustan mielestä tulevaisuutta ja niiden rahoitukseen tulee satsata. Uudet kuvantamis- ym. tekniikat ovat levinneet laajaan käyttöön vähentäen tarvittavien eläinten määrää yksittäisissä tutkimuksissa. Eläimille asetettavissa seurantalaitteissa on ilmennyt puutteita, joten näiden käyttö on jatkossa arvioitava.