Tavoite 10. Kasvisperäisen ruuan osuutta on pyrittävä lisäämään suomalaisten ruokavaliossa


Eläimiä on vaikea kasvattaa eettisellä tavalla, mikäli niitä tuotetaan sellaisia määriä, niin nopeasti ja niin halvalla kuin tänä päivänä tehdään.  Animalia vaatii, että eläinperäistä ruokaa tulisi syödä vähemmän ja sen pitäisi olla eettisemmin tuotettua. Kasvisruoan osuuden lisääminen ihmisten ruokavaliossa myös hillitsee ilmastonmuutosta ja edistää ihmisten terveyttä.

Kasviperäisen ruuan osuutta ihmisten ruokavaliossa voidaan nostaa monin keinoin. Animalia esittää seuraavia mahdollisuuksia:

–          Kasviperäisen ruuan suosiota voidaan lisätä nostamalla eläinkunnantuotteiden hintaa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi eläinperäisten tai esimerkiksi runsaasti eläinrasvaa sisältävien tuotteiden verotusta korottamalla, kasviperäisten tuotteiden hintaa keventämällä tai eläinperäisten tuotteiden menekinedistämistukia vähentämällä.

–          Kuntia voidaan kannustaa ottamaan käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä julkisessa ruokailussa. Kasvisruuan osuuden lisääminen julkisissa ruokahankinnoissa vaikuttaa monin tavoin positiivisesti: se edistää tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä, säästää kotieläimiä tehotuotannolta sekä edistää kansalaisten terveyttä. Sen avulla voidaan myös vähentää ruokaan kuluvia menoja. Kasvisruokapäivinä tarvitsee myös valmistaa muita päiviä vähemmän eri ruokavaihtoehtoja, sillä kasvisruoka sopii sekä sekaravinnon syöjille, kasvisruokavaliota noudattaville että eri uskontokuntien edustajille.

–          Viikoittaisen kasviruokapäivän vaihtoehtona on vähentää lihankäyttöä 20 prosentilla. Vähennys voidaan jakaa tasaisesti jokaista tarjottua annosta kohden, jolloin vältytään kasvisruokapäivän herättämästä, ajoittain negatiivisesta keskustelusta. Mikäli kaikki julkisella sektorilla ruokailevat vaihtaisivat yhden aterian viikossa kasvisateriaan, jäisi vuodessa syömättä noin 3,62 miljoonaa kiloa lihaa.

Julkisen ruokailun ostosvalinnoissa on myös huomioitava eläinten hyvinvointi ja suosittava esimerkiksi lattia- ja luomukananmunia häkkikananmunien sijaan sekä luomulihaa ja luomumaitoa tehotuotetun sijaan.

Useat kunnat ovat ottaneet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tavoitteekseen. Nämä tavoitteet näkyvät kuntien ympäristö- ja ilmasto-ohjelmissa. Muissa Pohjoismaissa ympäristövaikutusten sisällyttämistä julkisiin hankintoihin on edistetty Suomea reippaammin perustamalla toimikuntia ja luomalla ohjeistoja ympäristömyönteisten hankintojen tekemiselle.

Lihan kulutuksen vähentäminen on ratkaisevaa hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä eläintuotannon hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin kaiken liikenteen.

Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilogramman hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo ja broilerin 4 kg CO2/lihakilo. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo). Vastaavasti esimerkiksi soijan ilmastopäästö on vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo. Mikäli halutaan tukea vain täysin kotimaisia kasviproteiinilähteitä, on vaihtoehtoja yhä enemmän tarjolla härkäpaputuotteista herneisiin ja ruokalupiinista kotimaiseen kvinoaan.

 

Takaisin