Tavoite 9. Koe-eläinten määrää on vähennettävä


Koe-eläinten käyttömäärät ovat viime vuosina nousseet Suomessa. Samoin eläinten muu tieteellinen käyttö, kuten GM-hiirten kasvatus,  on lisääntynyt. Suomen koe-eläinlaitoksissa käytetään vuosittain 300 000–400 000 eläintä. Suurin osa eläinkokeissa käytettävistä eläimistä on hiiriä, rottia ja kaloja, mutta myös esimerkiksi sikoja, koiria, kaneja ja lampaita käytetään Suomessa yleisesti.

Kasvusuuntaus on vastoin Suomen koe-eläinlainsäädäntöä, joka perustuu EU-direktiiviin. Direktiivissä todetaan, että eläimen itseisarvoa on kunnioitettava. Lopulliseksi päämääräksi asetetaan luopuminen koe-eläinten käytöstä. Direktiivin mukaan eläimiä on käytettävä mahdollisimman vähän niin yksittäisen kokeen kuin periaatteenkin tasolla ja eläinkoe on korvattava toisella menetelmällä aina, kun mahdollista.
Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä kehitetään tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. EU-jäsenmaat on direktiivissä velvoitettu rahoittamaan eläinkokeita korvaavaa tutkimusta, mutta toistaiseksi jäsenmaiden panostus on riittämätöntä. Vuonna 2013 jäsenmaat rahoittivat tutkimusta vain 18,7 miljoonalla eurolla, kun pelkästään Suomen koe-eläinlaitosten ylläpito maksaa noin 10 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemia rahoittaa eläinkokeita vuosittain noin sadalla miljoonalla eurolla. Suomi rahoitti vuonna 2013 vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä 100 000 eurolla.

Direktiivissä esitetään myös vaatimus eläimille aiheutettavan kärsimyksen minimoinnista. Vakavimman luokan eläinkokeet on kielletty eettisistä syistä esimerkiksi Tanskassa ja muutamissa EU:n jäsenmaissa on asetettu muita tiukennuksia ja rajoituksia. Direktiivissä todetaan, että eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä eläinten kyvystä tuntea ja ilmaista kipua, tuskaa ja kärsimystä on saatavilla uutta tieteellistä tietoa ja koe-eläinten hyvinvointia on näin ollen tarpeen parantaa tiukentamalla niiden suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Eläimille aiheutuvan kärsimyksen lisäksi eläinkokeet ovat usein epäluotettavia – eläin toimii huonosti ihmiselimistön reaktioita ennustavana mallina. Eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät ovat tarkkoja ja luotettavia: ne antavat tutkimuskohteestaan täsmällistä tietoa, joka voidaan suoraan soveltaa tarkoitukseensa, vaikkapa lääkkeen imeytymiseen ihmisessä.  Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää eläinkokeita korvaavia, nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä.

FICAM on ihmiskudoksiin ja soluihin pohjautuvien tutkimusmenetelmien merkittävä kehittäjä ja osaamiskeskus. Keskuksen toiminta edistää solu- ja kudosteknologiaan pohjautuvaa tutkimusta ja yritystoimintaa, millä on huomattavaa kaupallista potentiaalia tulevaisuudessa. FICAM toimii myös EU:n komission hyväksymänä validointilaboratoriona.

Tavoitteenamme on saada Suomeen toimintasuunnitelma, joka määrittää konkreettiset askeleet ja aikataulun koe-eläinmäärien vähentämiselle ja lopettaa tuskallisimmat eläinkokeet vähitellen kokonaan.

Takaisin